Lukemisia sukeltajille
Tiedossa on, että sukelluksesta kiinnostuneita ja sukellusharrastukseen jo sisälle päässeitä alkaa jossain vaiheessa kiinnostaa sukelluksesta lukeminen, muuallakin kuin netissä. Halutaan tietää varhaisesta sukeltamisesta, tietää enemmän sukeltamisesta itsestään tai muutoin vain ajankuluksi lueskella sukeltamiseen liittyviä kirjoja. Mitä löytyy, mitä on tarjolla?
Aivan aluksi on todettava, etteivät kirjakaupat ja kirjastot välttämättä ole parhaita etsintäpaikkoja. Antikvariaatit ja kirpparit ovat parempia paikkoja, vaikka niistäkin saattaa sukeltamista koskevan kirjallisuuden kohdalla saada tyhjän kassin. Kirjakaupoista löytyy vain uusinta kirjallisuutta ja niitä ilmestyy sukeltamisesta n. 10-20 vuoden välein. Kirjastoista saattaa löytää, mutta vähän lainattuina sukellukselliset kirjat voivat olla varastoituina, ei hyllyssä. Hyvin järjestetyssä antikvariaatissa myyjä tietää, mitä löytyy ja mistä hyllystä.
Oppikirjat
Suomenkielisiä oppikirjoja löytyy muutamia, ei niitäkään kirjakaupoista, mutta kirjastoista kannattaa kysellä.
Diver`s on Ursuk-koulutuksen tekemä ja kursseillaan käyttämä oppikirja, joka tietomääränsä vuoksi soveltuu myös laajempaankin sukellukseen tutustumiseen. (tilaukset suoraan Ursuk Oy, p. 02-27 43 550)
PADI:lta löytyy useita sekä sukelluksen peruskurssiin että eri jatkokursseihin liittyvää aineistoa. (tietoja osoitteessa www.padi.com)
Suomen Urheilusukeltajain Liitto on kustantanut oman oppikirjansa nimeltä Sukellus. (tiedustelut 09 - 3481 2258 tai office@susl.fi)
Jos luet ruotsia tai tarvitsen ruotsinkielistä oppikirjaa, voit kääntyä PADI:n puoleen. Ruotsin "Liitto" on myös käännättänyt Englannin "Liiton" BSAC:n oppikirjan ruotsiksi nimellä Sportdykning, katsopa netistä. Myös kirjoja nimeltä Lär dig dyka ja Lär dig sportdyka kannattaa etsiskellä jopa ruotsinkielisillä alueilla kirjastoista.
Kirjastoissa, antikvariaateissa ja kirppareilla saatat törmätä muutamaan vanhaan oppikirjaan. Kirjat ovat yli kaksikymmentä vuotta vanhoja ja etenkin välineiden kuvat eivät vastaa tätä päivää, mutta tieto on edelleen pätevää. Jos kirja on myytävänä, pistä talteen. Kaikki, mutta varsinkin viimeisin on sen luokan klassikko, että aina tavattaessa se on taltioitava, vaikka hyllyssä niitä jo olisikin.
- Kihlström-Lundborg; Urheilusukellus,
- Langer Jan; Snorkkelisukellus,
- Renvall Henrik; Sukella turvallisesti,
- Lahtinen-Laine-Ryhänen; Urheilusukelluksen abc,
- Ora Patoharju (toim.) Urheilusukelluksen aakkoset.
Jos haluat opiskella sukellusta lääketieteellisellä tasolla tai muutoin laajemmin on parasta lähteä etsimään netistä oppikirjaa. Amerikkalainen kustantaja Best Publishing Co. on erikoistunut sukelluksellisiin kirjoihin. Tilausosoite, jossa lienee myös luettelot löytyy osoitteesta:divebooks@bestpub.com. Seuraavia kirjoja kannattaa katsella, erityisesti tuoreita painoksia:
- US Navy Diving Manual,
- Lippman; Deeper Into Diving,
- Edmonds-etc; Diving Medicine for Scuba Divers,
- Bennett-Elliott; The Physiology and Medicine of Diving,
- Edmonds-etc; Diving and Subaquatic Medicine.
Iltalukemista
Jos haluat todellakin vain ajanvietettä, vaikkakin samalla laajennatkin tietämystäsi sukeltamisesta yleensä on valikoimaa suomenkielellä hieman enemmän kuin oppikirjoja. Hyllymetreittäin niitä ei kuitenkaan löydy. Edelleenkin antikvariaatit ovat parhaita paikkoja. Ensiksi muutama kirja, joita voidaan aivan syystä pitää selkeinä klassikkoina. Ohje on edelleenkin sama: Osta pois, jos hinta on sopiva ja pane talteen! Anna vaikka kaverille lahjaksi.
- Rouhiainen Tellervo: Kolme sukeltajaa Saaristomerellä,
- Hans Hass: Kameramiehiä meren syvyyksissä,
- Hans Hass: Kolme miestä meren pohjalla,
- Cousteau J.Y.; Hiljainen maailma,
- Bartlett Norman; Helmenpyytäjät,
- Beebe William: Valtamerten syvyyksissä.
Beebeltä löytyy muitakin kirjoja, joissa sukelletaan, mutta niitä ei ole käännetty suomeksi.
Muuta sukeltamista läheltä liipaisevaa kirjallisuutta ovat mm.
- Cassell Bo; Havet, dykaren och fynden under 2000 år,
- Ahlström Christian; Viestejä syvyyksien sylistä,
- Koivusaari - Heikkilä; Suomen rannikon aarrelaivat,
- Metsävuori; Saaristomerta pinnan päältä ja vähän altakin,
- Metsävuori; Satamia, joissa eivät aallot pauhaa,
- Metsävuori; Rauhan meri,
- Metsävuori; Suomalaisia aarrelaivoja,
- Metsävuori: Borstökirja (lue kaikki muutkin Ekan kirjat).
Aikakauslehtiä
Suomenkielisiä aikakauslehtiä ilmestyy kaksi Sukeltajan Maailma on vapaasti tilattavissa oleva lehti (osoite tilaukset(at)karprint.fi tai www.karprint.fi), Sukeltaja-lehti tulee Suomen Urheilusukeltajain Liittoon kuuluvan sukellusseuran jäsenille.
Ruotsinkielisenä ilmestyy koko Skandinaviassa DYK (osoite prenumeration(at)dyk.net)
Muilla kielillä onkin sitten runsaasti luettavaa niin kirjallisuudessa kuin lehdissäkin. Mainittakoon mm: Diver, Skin Diver, Tauchen. Vilkaisepa näitä netistä!
Jos mielessäsi on vastaavaa kirjallisuutta tai olet siihen törmännyt pitkillä matkoillasi maailman ympäri, kerro ihmeessä!
Lyhyt katsaus sukeltamisen historiaan
Milloin ihminen on alkanut sukeltaa, on vain arvattavissa. Löydökset muinaisihmisten asuinpaikoilta kertovat heidän käyttäneen ravintoa, jota on todennäköisesti haettu vedestä syvemmältä kuin mihin käsi ylettää, siis sukeltaenko.
Ama-sukeltajista, jotka vapaasukeltaen keräävät yhä edelleen ravintoa merestä on kirjallisia merkintöjä lähes kolmen vuosituhannen takaa.
Huomattavasti tuoreempia ovat Herodotoksen kertomukset mm. Persialaissodista n. 500 v. eKr. Hän kertoo mm. Skylliasta ja Kyanesta. Isä ja tytär, jotka toimivat pelastussukeltajina persialaiskuninkaan palveluksessa. Heidän tehtävänään oli pelastaa sukeltaen uponneista kaleereista tarpeellisia välineitä.
Aristoteleskin kertoo miten kreikkalaiset pesusienten etsijät veivät veteen suuria alassuin käännettyjä astioita, joissa kävivät välillä lepäämässä ja hengittämässä. Aristoteleen piikkiin menevät myös keskiaikaiset kertomukset lasisesta arkusta. Arkun rahoittajana olisi näiden mukaan ollut Aleksanteri Suuri ja sen rakennuttajana Aristoteles. Kertomusten mukaan Aleksanteri Suuri antoi laskettaa itsensäkin meren pohjaan.
Joitakin melko tarkkoja vuosilukujakin voidaan antaa, vaikkapa kiinnostuneelle jatkotutkimuksia varten:
v.1530 italialainen Guglielmo de Lorena kehitti sukelluskellon, de Lorenan tynnyrin. Tällä sukellettiin mm. Niemen-järvessä Tiberiuksen kaleereja.
1500- ja 1600-luku olivat sukelluskellojen kulta-aikaa, jolloin kelloja kehitettiin eripuolilla Eurooppaa. Ruotsissa 1660-luvulla ruotsalainen Treileben ja saksalainen Peckell nostivat sukelluskelloa käyttäen Vasa-laivan tykkien tuliputkia. !600-luvun lopulla englantilainen tutkija Edmund Halley kehitti sukelluskellon, johon ilmaa voitiin tuoda pinnalta. Samaan aikaan mm. Ranskassa käytettiin kelloja, joihin ilmaa voitiin pumpata pinnalta.
v.1715 englantilainen John Lethbridge konstruoi umpinaisen, veteen laskettavan sylinterinmuotoisen tynnyrin, johon mahtui mies. Tynnyrin etuosassa oli ikkuna, josta näki ulos. Kädet vietiin nahkaisten mansettien läpi ulkopuolelle. Näin voitiin sitoa nostoköysiä hylyistä nostettaviin esineisiin.
Sukeltajantaudin osalta voidaan mainita joitakin nimiä ja vuosilukuja. Englantilainen Robert Boyle tutki paineen vaikutusta eläimiin havaiten mm. paineistetun käärmeen silmässä kaasukuplan v.1667. Kasuunirakentamisen yhteydessä rakentajat kärsivät usein oudoista oireista. Samoin mm. englantilaisen taistelulaivan HMS Royal Georgen pelastamisyrityksen yhteydessä sukeltajat, jotka käyttivät Sieben kypärää ja suljettua pukua kärsivät samoista oireista. Paul Bert jatkoi tutkimuksia ja v.1878 havaitsi typen osuuden sukeltajantaudin syntyyn. Sukellustaulukot kehitti englantilainen J.S. Haldane Royal Navyn käyttöön v.1908 yhdessä Arthur E. Boycotin ja Guybon C. Damantin kanssa. Haldanen taulukot testasi US Navy v.1912.
v.1826 englantilaiset Charles Anthony ja John Deane patentoivat savusukellukseen tarkoitetun kypärän, johon ilma pumpattiin. Tätä avointa kypärää käytettiin myös vesisukellukseen.
v.1837 englantilainen Augustus Siebe kehitti Deanen veljesten kypärä-ratkaisua edelleen ja patentoi "Kahdentoista pultin suljetun puvun". Se toimi pintailmalla, jota pumpattiin suoraan kypärään. Liian ilman sukeltaja itse poisti käyttäen erityista kypärässä olevaa poistoventtiiliä.
v.1865 ranskalaiset Auguste Denayrouse ja Benoit Royquayrol patentoivat ensimmäisen "demand valve" sukelluslaiteen. Ilma pumpattiin pinnalta säiliöön, josta erityisen laitteen välityksellä sukeltaja sai sitä käyttöönsä vain halutessaan.
v.1878 Henry A. Fleuss kehitti pintailmalaitteiden rinnalle toimivan omavaraisen sukelluslaitteen.
v.1893 ranskalainen Louis Boutan konstruoi ensimmäisen vedenalaisen kameran. Ensimmäiset värikuvat veden alla otti W.H. Longley v.1923.
Ranskalainen Yves la Prieur kehitti toimivan itsestään säätyvän vedenalaisen hengityslaitteen (SCUBA) v.1925. Hän kehitti laitettaan edelleen ja v.1933 patentoi laitteen demand-valve-periaatteella ja korkeapainesäiliöllä varustettuna.
v.1937 ranskalainen Georges Comeinhess kehitti omavaraisen sukelluslaitteen, jota käytettiin mm. Pariisissa maailmannäyttelyssä v.1938 ja sai aikaan voimakkaan sukellusharrastuksen "boomin" Ranskassa.
v.1943 ranskalaiset Jacques-Yves Cousteau ja Emile Gagnan patentoivat uuden Aqua-Lung-sukelluslaitteen. Kehitystyö alkoi jo v.1942. Perusta uudelle omavaraiselle sukelluslaitteelle oli tehty.
Perusvälineetkin on "keksitty". Ensimmäisen varsinaisen sukellusnaamarin ja snorkkelin kehitti v.1930 Guy Gilpatric. Luis de Corlieu kehitti ensimmäiset räpylät v.1933.
Ensimmäinen märkäpuku esiteltiin Californian yliopistossa 1956. Samana vuonna otettiin Ted Nixonin esittelemänä käyttöön puna-valkoinen sukeltaja-vedessä-lippu.
Edellä olevien sukelluslaitteiden historiassa hengityskaasuna on paineilma joko pintaorientoituneena tai omavaraisena. Matkan varrella on tietysti paneuduttu myös muidenkin kaasujen käyttöön:
- Saksalainen Draeger esitteli suljetunkierron happilaiteen v. 1911,
- US Navy teki ensimmäiset happi-helium-sukellukset v. 1924,
- v. 1938 Edgar End ja Max Nohl tekivät ensimmäisen saturatiosukelluksen.
Sukelluskoulutuksen osalta mainittakoon joitakin merkkitapahtumia:
Royal Navy perusti ensimmäisen sukelluskoulun jo v.1843,
Kouluttajien koulutus ohjelman mukaan alkoi Al Tillmanin ja Bev Morganin toimesta USA:ssa v.1955,
- YMCA (NMKY) laati ensimmäisen sukeltajien koulutusohjelman v. 1959 USA:ssa,
- CMAS (Confederation Mondial des Activites Sub-aquatiques) perustettiin v.1959
- NAUI (National Association of Underwater Instructors) perustettiin USA:ssa v. 1960,
- John Gaffney perusti NASDS:n, National Association of Skin Diving Schools,
- John Cronin ja Ralph Ericson perustivat PADI:n v. 1966,
- Sukellusturvallisuuden lisäämiseksi perustettiin DAN (Divers Alert Network) Duke:n yliopistossa v. 1980.
Suomen osalta muutamia tapahtumia ja vuosilukuja:
- Suomen Urheilusukeltajain Liitto perustettiin v.1956
- Ensimmäinen sukellusseura, Sammakkokerho perustettiin Helsingissä 1956, myöh. Vedenalainen kerho Barracuda ja lopulta Urheilusukeltajat r.y.,
- Turkuun perustetaan Neptun Club v. 1959.
Tässäpä jotain vuosien varrelta sukellusrintamalla tapahtunutta. Jos kiinnostaa, ota yhteyksiä. Erityisesti tarvitaan varhaisemmasta sukeltamisesta kiinnostunut ruotsinkielentaitoinen henkilö. Kyseessä on 1700-luvun alusta olevan tekstin tulkitseminen. Teksti on vanhaa ruotsia ja kirjoitettu vanhoin kirjaimin.
Dan-järjestön vihjeet turvalliseen sukeltamiseen
Dan (Divers Alert Network) järjestö on myös julkaissut omat vihjeensä turvalliseen sukeltamiseen. Vaikka osa vihjeistä taas on lähtöisin lämpimien vesien sukeltamisesta, on vihjeissä runsaasti tärkeitä, turvallisuuteen tähtääviä vihjeitä.
1. Ennen sukeltamista
- Opettele sukeltamaan pätevän sukelluskouluttajan opastamana!
- Osallistu elvytyskursseihin, opettele hengenpelastamista ja hapenantoa!
- Käy vuosittain sukelluslääkärin lääkärintarkastuksessa!
- Pidä aina mukanasi hapenantolaitetta ja ensiapuvälineistöä tai varmistaudu, että ne ovat sukelluspaikalla!
- Pidä mukanasi DAN-jäsenkortti ja varmistaudu, että se on voimassa!
- Älä suunnittele enempää kuin kaksi sukellusta päivää kohti!
- Pidä sukeltamaton päivä jokaisen 3-4 sukelluspäivän jälkeen!
- Syö ja juo riittävästi, vältä alkoholia!
2. Sukelluksen aikana
- Sukella aina parin kanssa! Pidä huolta, että pinnalla on aina joku!
- Huomioi merivirrat ja merenkäynti!
- Käytä aina poijua, tasapainotusliiviä, säiliöpainemittaria, syvyysmittaria ja kelloa! Pidä mukanasi sukellustaulukoita, vaikka käyttäisitkin sukellustietokonetta!
- Suunnittele sukelluksesi siten, että ensin sukellat syvän sukelluksen ja matalamman vasta toiseksi!
- Sukelluksella sukella ensin syvempi osuus ja matalampi vasta viimeiseksi!
- Älä tee Jo-Jo-sukelluksia!
- Älä ylitä nousunopeutta 9-10m minuutissa! Jos mahdollista hiljennä nousunopeutta vielä viimeisten metrien aikana!
- Älä pidätä hengitystäsi nousun aikana!
- Tee aina 5 min turvapysähdys 4-5m syvyydessä.
3. Jokaisen sukelluksen jälkeen
- Suojaudu lämmön menetykseltä asianmukaisella vaatetuksella!
- Älä tee vedessä dekompressiota, vaikka epäilisitkin sukeltajantautia!
- Vältä fyysistä rasitusta!
- Älä aliarvioi mitään sukelluksen jälkeistä oiretta, vaikka niitä ilmenisi myöhemminkin! Ota yhteyttä DAN-edustajaan tilanteen arvioimiseksi!
- Pidä riittävä tauko viimeisen sukelluksen jälkeen ennen lentoa! Noudata DAN-suositusta: 12 tunnin tauko jokaisen yksittäisen suoranoususukelluksen jälkeen ja ainakin 24 tunnin tauko jokaisen toistetun sukelluksen tai etappinoususukelluksen jälkeen.
Mieti lukemaasi! Niissä piilee turvallisen sukeltamisen perusteet.
CMAS:n ohjeet luontoa säästäväksi sukeltamiseksi
Kansainvälinen Liittojen liitto CMAS on julkaissut sukeltajille kymmenen kultaista sääntöä noudatettaviksi sukelluksilla. Pääohjeenaan CMAS kehottaa sukeltajia liikkumaan sukeltaessaan kuin varjonsa. Kunpa kaikki noudattaisivatkaan tätä!
- Älä mene veteen paikasta, jossa on kaislikkoa, koralleja tai muita vesikasveja!
- Huolehdi sukelluksen aikana tasapainotuksestasi!
- Pidä riittävä etäisyys koralleista ja eilämistä äläkä sukeltaessasi vahingoita sedimettikerrosta!
- Mieti, miten ankkuroit!
- Älä ahdistele, koskettele tai ruoki luonnonmukaisia eläimiä!
- Älä harppunoi kaloja huviksesi, äläkä osta tai itse kerää matkamuistoja kuten koralleja tai simpukankuoria!
- Muista, että luolissa sukeltaessasi hengitysilmasi kuplat saattavat vahingoittaa niissä olevan elollisen luonnon herkkää elämää!
- Huolehdi siisteydestä sukelluspaikallasi!
- Opi tuntemaan vedenalaista maailmaa, ettet tuhoaisi sitä!
- Painosta sukelluspariasi noudattamaan näitä sääntöjä!
Tässä siis CMAS:n ohjeet. Kuten huomaat ohjeissa on ajateltu lähinnä lämpimiä vesiä. Tuleeko mieleesi soveltaa ohjeet omiin olosuhteisiimme? Älä jää miettimään! Tämä ei ole kilpailu, josta saa palkintoja, vaan parhaille tulee roppa kaupalla mainetta ja kunniaa. Kerro mietteesi vastaavina kymmenenä ohjeena!